| Islan NOU/NOME -tulokset Mäntän talvinome 21.3.2009
(epävirallinen)
Oma kommentti kokeesta: Pähkinänkuoressa tässä kokeessa paukut olivat todella suuri häiriö Islalle. Ruudussa haku keskeytyi aina, kun toiselta rastilta kuului paukku ja Isla jäi haltioituna tuijottamaan paukun suuntaan. Markkeeraukset olivat ihan ok, mutta linjalle lähettäessä Isla juoksi vain ampujan luo, koska linja ei kiinnostanut yhtään, koska sinne ei tullut sitä iiiihanaa paukkua. Lisäksi lupasin olla jännittämättä, mutta markkeeraus/ohjaus -rastilla olin jotenkin tosi jännittynyt ja hätäinen. Siitä miinukset minulle. Noutajien taipumuskoe, Juupajoki 07.06.2008
Oma kommentti kokeesta: JES!!! Vesityöt olivat Islalle tyypilliset eli koiralla vauhtia piisasi ja sitä myötä myös ääntä. Ekan noudon jälkeen en meinannut saada neitiä edes vedestä pois, kun Isla ois jo ollu menossa veneelle... Ajattelin jo, että tähänkö tämä koe nyt sitten menee, mutta onneksi sain karjaistua koiran rantaan ja koe jatkui. Ruutu oli taas aika piinaava, sillä Isla kävi tuomarin mukaan aluksi etsimässä kaikki vaakut ja siirteli niitä, ennen kuin alkoi jopa palautella niitä. Ei mikään loistoesitys edelleenkään, mutta toi 5/6 ja jaksoi työskennellä tällä kertaa koko tehtävän ajan. Jälki olikin sitten hieno, koira räjähti jäljelle ja tuli läpi risukkojen ylpeän näköisenä kani suussa :)
Noutajien taipumuskoe, Juupajoki 01.09.2007
Oma kommentti kokeesta: Jaah, mitäs tästä kokeesta kommentoisi? Tällä kertaa haku ruudussa pyöri yllättävänkin pitkään, mutta Islaa ei jostakin syystä varisten tuominen kiinnostanut pätkän vertaa. Neljä varista se kokonaisuudessaan ruudusta toi, mutta muutaman kanssa tuomari joutui avustamaan ja otteet olivat todella pinnallisia ja palautukset huonoja. Ja juuri kun treeneissä olen iloinnut siitä, miten paljon otteet ovat parantuneet... Kahden kauimmaisen variksen Isla oli tuomarin mukaan käynyt useaan kertaa markkeeramassa, pysähtynyt katsomaan minua ja jatkanut sitten matkaa. Että vaikka tuo neljä vaakkua määrällisesti taitaakin olla kokeessa tuotu ennätys, niin haku oli kyllä kokonaisuudessaan todella huonoa. Kun tuomari sitten keskeytti kokeen (antoi kyllä meille rutkasti aikaa ja mahdollisuuksia), niin kävimme Riitan kanssa yhdessä katsastamassa sen kauimmaisen variksen ja Isla toi sen mulle ilman mitään ongelmaa. Tuomarin sanojen mukaan koiran pää ei vain tänään ruutua kestänyt ja allekirjoitan sen kyllä ihan täysin.
Noutajien taipumuskoe, Kuopio 09.09.2006
Oma kommentti kokeesta: Nolla mikä nolla, mutta tähän asti meidän paras sellainen. Kun tulimme koepaikalle, kävimme tekemässä pienen lenkin, jonka jälkeen Isla odotteli autossa omaa vuoroaan melko rauhallisesti (en halunnut ottaa sitä ulos stressaamaan). Kun oma vuoromme kuitenkin tuli ja kävelimme koepaikkaa kohti, nousivat koiran kierrokset muutamassa sekunnissa sellaiselle tasolle, etten enää saanut Islaa rauhoittuman ennen suoritusta. Vesityöt olivat hyvät ja erityisen tyytyväinen olin siihen, että paukkutreeneillä ollaan saatu aikaan ainakin jotain positiivista. Hakuruutuun homma tyssäsi valitettavasti tälläkin kertaa, vaikka alku vaikuttikin melko lupaavalle eli tällä kertaa kun lähetin koiran hakuun, niin se ihan oikeasti teki sitä hakua (vrt. edelliskertojen hölmöilyt). Kaksi varista tuli perille hyvällä otteella mutta sitten taas jostakin syystä en saanut enää Islaa ruutuun tekemään hommia, vaan se alkoi tuijotella yleisöä ja haistella muiden koirien tuoksuja. Tuomari kävi vielä ruudussa heittämässä kauempana olleen variksen, joka tuli perille, mutta siitä huolimatta Isla ei tällä kertaa irronnut riittävästi ja loppu olikin jo vanha tuttu, eli haku sammui ja koira jäi vain tuijottelemaan minua. Kun kävelimme koepaikalta pois, piti minun raahata Islaa perässäni, kun sillä olisi ollut niin kamala into sinne ruutuun takaisin. Ota nyt näistä selvää.
Noutajien taipumuskoe, Liperi 13.08.2006
Oma kommentti kokeesta: Valehtelisin, jos sanoisin, että ei harmita. Treenit ennen koetta olivat menneet ihan putkeen, joten kokeeseen lähdimme NOU1:sen kuvan kiillellessä silmissä. Omaa vuoroamme odotellessa Isla oli toki hieman kierroksilla, mutta kun sain sen ajoittain jopa makoilemaan odotuspaikalla, ajattelin, että josko nyt koira pysyisi kasassa koko kokeen. Toisin kuitenkin kävi. Vesityöt menivät normaaliin tapaan, eli ei ongelmaa. Hieman Isla taas vinkui uidessaan lokille, mikä kertoi taas siitä, että kiire oli valtava. Itse olin suhteellisen rauhallinen, joten en kokenut itse pilaavani tätä koetta jännittämiselläni. Hakuruutun siirtyessämme Isla oli suhteellisen rauhallinen ja pysyi käsissä hyvin, joten ajattelin, että jospa saataisiin tämäkin osio viemään kunnialla läpi. Ennen koetta olin vitsaillut Katille, että kuitenkin Isla keksii jotain todella epätyypillistä, vaikkapa kieltäytyy variksista. Olisi ehkä pitänyt jättää vitsailematta. Lähetin Islan ruutuun, jossa se teki lähes samanlaisen suorituksen kuin viime kerralla, eli toi kaksi varista, jonka jälkeen haku ei enää käynnistynyt laisinkaan. Pahinta oli kuitenkin se, että tällä kertaa Isla löysi kyllä enemmänkin variksia, mutta kävi vain haistelemassa niitä, ja jatkoi sitten matkaan! Treeneissä tätä ei ole koskaan tapahtunut, joten voi vain ihmetellä, mikä kokeessa on niin erilaista, että pistää koiran ihan lukkoon. Oma näkemykseni on tällä hetkellä se, että koira yksinkertaisesti kuluttaa itsensä loppuun odottaessa ja vesityön jälkeen sillä ei yksinkertaisesti ole enää paukkuja ruutuun. Toinen selitys voisi olla se, että vesityö laukaiseen koiran sellaisille kierroksille, joista se ei ehdi palautua ennen hakuruutua. Treenejä siis jatketaan ja odotellaan, mitä koira keksii seuraavissa taippareissa.
Noutajien taipumuskoe, Siilinjärvi
25.05.2006
Oma kommentti kokeesta: Vesityöt menivät hyvin ja olin myös todella tyytyväinen siihen, että Isla ei kuumunut laukauksesta läheskään niin paljon, kuin se on ennen kuumunut. Muuten koe menikin sitten ihan penkin alle, eli hakuruudussa Isla lähinnä juoksenteli päämäärättömästi ja lopulta jäi vain pyörimään hakuruudun etuosaan. Tätä ennen se kuitenkin toi kaksi varista, mutta todella huolimattomasti, eli pudotteli riistaa ja yhden kävi vaihtamassakin. Tuomari keskeytti kokeen siinä vaiheessa, kun Isla alkoi syödä ruohoa, mikä on meillä hyvin selvä merkki siitä, että koiralla keittää lievästi sanottuna yli ja se ei oikein itsekään tiedä, mitä sen tulisi tehdä. Tuomari sanoikin jossain vaiheessa, ettei koira keskity tehtävään juuri ollenkaan, mikä oli täysin totta. Odotukset olivat kokeen suhteen melko korkealla, joten sinänsä harmi, kun ruutu meni niin persiilleen. Mutta sain sentään paljon lisää motivaatiota treenaamiseen, ja nyt on sitten myös omalta osaltani tullut tämä noutajaharrastus virallisesti korkattua. |
